Ilomantsi on maamme vanhinta ortodoksiseutua. Ortodoksinen seurakunta on perustettu jo 1300-luvulla. Nykyään ilomantsilaisista reilut 17 prosenttia on ortodokseja, ja väkilukuun suhteutettuna Ilomantsi on Suomen ortodoksisin kunta.
Ensimmäinen maininta pyhän Elian seurakunnasta on Vatjan viidenneksen verokirjassa vuodelta 1500. Kylän keskuskukkulalla Pappilanvaaralla sijaitsi tuolloin pieni profeetta Elian eli karjalaisittain Iljan kirkko.
Ilomantsin sijainnilla idän ja lännen välissä on ollut suuri vaikutus seurakunnan yli 500-vuotiseen historiaan. Täällä karjalainen mielenmaisema ja itäsavolainen luonteenlaatu sävyttävät ikivanhaa kristillistä kulttuuria.
Kahden kulttuurin kohtaaminen on rikastuttanut sinnikkäiden rajan asukkaiden elämää. Aikoinaan lukuisat sodat houkuttelivat ilomantsilaisia paremman elämän toivossa rajan yli Venäjän Karjalaan. 1960-luvun yhteiskunnalliset muutokset taas veivät ilomantsilaisia suurin joukoin Etelä-Suomen kasvukeskuksiin.
Pyhän Profeetta Elian kirkko on Suomen suurin ortodoksinen puukirkko. Viisikupolinen kirkko on vuodelta 1892.
Tsasounat
Pääkirkon lisäksi Elian seurakunnalla on viisi pientä pyhäkköä, tsasounaa, eri puolilla Ilomantsia.
Hattuvaaran tsasouna
Hattuvaaran tsasouna on läntisen Euroopan vanhin ortodoksinen edelleen käytössä oleva tsasouna. Se on karjalaista arkkitehtuuria edustava kyläkappeli.
Paikallisen perimätiedon mukaan ”tsasouna on ollut aina”. Nykyarvioiden mukaan kappeli on rakennettu 1792. Tsasouna säästyi kuin ihmeen kaupalla tuhoutumiselta sota-aikana.
Tsasounan suuret ikonit on maalattu 1800-luvun lopussa ja tuotu Terijoelta. Nimikkoikonin Apostolit Pietari ja Paavali on maalannut tunnettu ikonimaalari Petros Sasaki 1980-luvulla.
Tsasounan vieressä on museorakennuksia ja kylän kuuluisimman runonlaulajan Arhippa Buruskaisen (1781–1846) muistokivi. Kylän vanha kalmisto sijaitsee läheisessä tunnelmallisessa ikikuusikossa.
Kesällä 2026 Hattuvaaran tsasouna on avoinna 29.6.-31.7. ti-su klo 11.30-17 (Hattujärventie 1). Petrun praasniekkaa vietetään Pyhien Apostolien Pietarin ja Paavalin päivänä 29.6
Sonkajan ristin tsasouna
Sonkajan kylä vaalii ekumeniaa, ja syntyi ajatus rakentaa kylään ekumeeninen tsasouna. Talkoilla rakennettu tsasouna valmistui kauniille paikalle 1998. Sonkajan kyläyhdistys lahjoitti sen Ilomantsin ortodoksiselle seurakunnalle seuraavana vuonna.
Samalla paikalla syntyi kuuluisa luterilainen pappi ja Karjalan herännäisyyden perustaja Henrik Renqvist (1789–1866). Hänen muistokseen on pystytetty muistolaatta kappelin edustalle.
Praasniekkaa juhlitaan Pyhän Ristin päivänä 14.9. Tsasounan osoite on Issakantie 115.
Mutalahden tsasouna
Mutalahti on osa ikivanhaa ja suurta ortodoksista Melaselän kylää. Pääkylä jäi toisen maailmansodan rajanvedossa Neuvostoliiton puolelle, ja melaselkäläisten oli aloitettava uusi elämä muutama kilometri lännempänä Mutalahdessa ja Nehvonniemessä.
Melaselän Jumalanäidin syntymän muistolle pyhitetty tsasouna tuhoutui jatkosodassa. Jälkipolville muistona säilyi vain Tihvinän Jumalanäidin ikoni, joka on nykyisin Pyhän Elian kirkossa Ilomantsin keskustassa.
Entisen Melaselän tsasounan arvokasta perintöä jatkamaan rakennettiin Mutalahteen Jumalanäidin kappeli 1961. Se oli Suomen valtion rahoittamista jälleenrakennuskappeleista viimeinen, ja sen suunnitteli Selim Salonius. Ikonit maalasi Martha Neiglick-Platonoff.
Tsasouna on avoinna sopimuksen mukaan (Mutalahdentie 238). Praasniekkaa vietetään Jumalanäidin syntymän juhlan päivänä 8.9.
Huhuksen tsasouna
Ilomantsin itäisimmät kylät jäivät sodassa Neuvostoliitolle. Liusvaaralaisia ja kuolismaalaisia perheitä sijoitettiin paljon Huhuksen kylään Koitereen rannalle. Kylän uudet ortodoksiasukkaat toivoivat tsasounaa.
Rakentamisen aloitti Kirkkojen Maailmanneuvoston ja Ortodoksisten Nuorten Liiton (ONL) järjestämä kansainvälinen nuorten työleiri kesällä 1954. Työtä jatkettiin paikallisin voimin, mutta rahapula pitkitti hanketta. Kappeli valmistui lopulta 1964.
Kappelin on suunnitellut Uuno Korhonen ja nimikkoikonin on maalannut Martha Neiglick-Platonoff. Liusvaaran tsasounan esikuvan mukaisesti kappeli pyhitettiin Kristuksen taivaaseen astumisen muistolle.
Praasniekkaa vietetään Kristuksen taivaaseen astumisen juhlan päivänä helatorstaina. Tsasounan osoite on Huhuksentie 33.
Kaikkien pyhien tsasouna
Parppeinvaaran runokylään, karjalaisten perinnerakennusten joukkoon, rakennettiin tsasouna vuonna 1980, kun runonlaulaja Larin Paraskesta (1833–1904) kertovaa dokumenttielokuvaa varten tarvittiin karjalainen kappeli.
Tsasounan rakensi ilomantsilainen hirsirakentamisen ammattilainen Eelis Purmonen ja ikonit maalasi ilomantsilainen ikonimaalausryhmä. Tsasounan esikuvana on sodassa tuhoutunut Korpiselän Tolvajärven tsasouna.
Kaikkien pyhien tsasouna on avoinna kesäisin Parppeinvaaran runokylän aukioloaikoina.
Lisätietoa
Tsasounista voit lukea lisää täältä.
Tästä linkistä pääset tutustumaan Pyhän Profeetta Elian kirkkoon ja Kokonniemen kalmistoon.
Ilomantsin ortodoksisen kappeliseurakunnan sivuille pääset tästä.
